“Miksi avoimet ohjelmistot yleistyvät niin hitaasti?”

Aamulla lueskelin mbnettiä, ja huomasin Jaban kirjoituksen bulletproof-x:stä. Hienoa, että tälläinen tulee! Itse kun painin Ratkaisu.net liveCD:n kanssa juuri tuollaisen ongelman kanssa, eli x tunnistaa laitteiston melkein missä tahansa koneessa hieman väärin. Jos tunnistus menee todella mönkään, tulee bulletproof-x päälle ja ohjaa koneen vikasietotilaan jonkinsorttisella graafisella käyttöliittymällä ja resoluutiolla.

Lueskelin vielä mbnettiin kirjoiteltuja kommentteja ja silmääni iski kommentti, jossa ihmeteltiin miksi tälläinen ominaisuus tulee vasta nyt, kun se on ollut valmiina jo win95 ajoilta muualla. Vastaushan on toki yksinkertainen, koska kukaan ei sitä ole vielä aikaisemmin ohjelmoinut. Itse kyllä näen, että tämän pitäisi olla xorg kehitystiimin heiniä ja sen olisi pitänyt olla mukana jo uusimman x:n mukana.

Mitä muita ominaisuuksia sitten vielä kaivattaisiin? Itse ainakin kaipailisin jonkinsorttista päivitysten poistotyökalua eli windowsiksi palautuspisteitä. Joskus aikoinaanhan oli ubuntunkin kanssa ongelmia eri päivitysten kanssa, osa saattoi rikkoa koko järjestelmän, osa sekoittaa x:n yms. Tälläisiä siis muistan muutamia kappaleita vanhoista ubuntu -versioista. Jos X vain sekoaa, tulee bulletproof-x apuun ja pääsee työpöydälle, ja sieltä sitten palautuspiste taaksepäin. Nämä palautuspisteethän eivät poistaisi asennettuja ohjelmistoja (paitsi päivitetyt sellaiset jos ovat rikki) eivätkä poista tekemiäsi tiedostoja.

Käyttöliittymältään ja toiminnoiltaan linux -jakeluita ja windowsia ei edes kannata vertailla. Niissä linux on vetänyt ohi jo jonkin aikaa. Mutta tälläisiä ominaisuuksia minä kaipaisin nyt ensimmäiseksi.

Kuten foorumilla on keskustelu käynyt, olen tässä viime ajat koonnut omaa livecd:tä. On pitänyt jo pitkän aikaa kirjoittaa tänne siittä, mutta aika ei vain ole riittänyt. No, lupaan että jossain vaiheessa sekin vielä tulee 🙂

Juho Valkila

3 Responses to ““Miksi avoimet ohjelmistot yleistyvät niin hitaasti?””

  1. muep Says:

    X:n kehittäjäthän ovat jatkuvasti kehittäneet omaa automatiikkaansa paremmaksi. Jo nyt tietääkseni jotkut Linux -jakelut toimivat tarvittaessa ilman X:n asetustiedostoa, xorg.confia. X:n kehittäjillä tavoite on, ettei sitä tarvitsisi säätää, ikinä, vaan että X automaattisesti tarkistaa, mitä laitteita on käytössä ja sen mukaan ottaa tarvittavat asetukset käyttöön. Suljetut ajurit muodostavat tässä joitain ongelmia.

    Tämän ohessa mukaan tulee myös laitteiden käyttöönotto “lennossa”, eli koneeseen pitäisi voida vaikka kesken käytön voida laittaa vaikka ylimääräinen näyttö kiinni, ja sen pitäisi tulla automaattisesti asetettua sopivalla resoluutiolla käyttövalmiiksi.

    Saa nähdä, miten tämä tulee toimimaan vaikkapa parin vuoden päästä.

  2. Esa Mahlamäki Says:

    Mielestäni esim. kaikenkansan linuxiksi tarkoitettu ubuntu, on edelleen liian tekniikkalähtöinen kokonaisuus asennuksesta alkaen.

    Niin asennus kuin ohjeistus, josta yli 90% on suomentamatta, eivät aukene koneen sielun elämään perehtymättömälle kovin helposti.

    Ylivoimainen enemmistö tietokoneen käyttäjistä ei luonnollisesti haluakaan perehtyä tekniikkaan, vaan käytön ja ennenkaikkea käyttöönoton vaivattomuus ohjaavat valintoja erityisesti käyttöjärjestelmää valittaessa. Toki on niinkin, että ihmiset ostavat sitä mitä kauppiaat valmiissa paketeissa tarjoavat.

    Olen itse käyttänyt tietokoneita hyödyksi ja huviksi lähes 25 vuotta ja ensi tutstuminen ubuntuun ei ollut mitenkään vaivaton saatikka miellyttävä kokemus. Näin siksi, että ohjeistus on kirjoitettu lähes kaikilta osin asiaanperehtyneen näkökulmasta, jolloin väkisinkin liian monia asioita pidetään itsestään selvänä.

    Lieneisi paikallaan konsultoida noviiseja linux-käyttäjiä, tai mielluummin vasta sellaisiksi aikovia, jotta ohjeistus ja linux-käytön aloittaminen tulisivat aidosti käyttäjä-lähtöisiksi. Jos ja kun sellaiseen tilanteeseen joskus päästään, niin onhan täysin selvää että windows jää linuxin jalkoihin että heilahtaa,

    Ubuntu on ollut nyt 1 kk:n wintoosa 2000:n rinnalla ja tulee kyllä aikaa myöden syrjäyttämään sen……ihan varmasti…..

    Ei anneta periksi.

  3. Jussi Says:

    Itse olen aina silloin tällöin yrittänyt totutella Ubuntun käyttöön, pääasiassa käyttiksenä on Windows 2000. Perusasiat oppii äkkiä, vaikka aika paljon sitkeyttä ja hermoja vaaditaan vanhalta Windows-käyttäjältä.

    Ehdottomasti kaikista huonoin puoli, ja se joka minua estää (vielä) siirtymästä Linuxiin on vaikeudet multimedian kanssa. Esimerkiksi ääntä en ole saanut vielä koskaan toimimaan kaikissa ohjelmissa yhtä aikaa: kun viimein saa äänen toimimaan Flash playerissä, niin se ei toimi Skypessä, ja kun Skypen saa toimimaan niin mp3:set eivät enää toistu, jne. Lisäksi yksi mediatoistin kuten VLC tai Totem ei koskaan onnistu toistamaan kaikkia medioita (mp3, dvd, jne.), vaan yhtä pitää katsella/kuunnella yhdessä ohjelmassa ja toista toisessa.

    Säätäminen on välillä ihan kivaa, mutta jos sitä joutuu harrastamaan jatkuvasti eikä käyttämään pääse juuri koskaan, niin on onni ja autuus päästä takaisin Windowsiin, jossa periaatteessa kaikki toimii niin kuin pitää ilman mitään säätöä. Ja nyt kun oiken urku aukenee, niin täytyypä mainita, että olen onnistunut kaatamaan Ubuntun viimeisen kolmen kuukauden aikana useammin kuin Win2000:n.

Leave a Reply

Keskustelualueet

Ubuntu Suomen keskustelualueilta löydät tuhansia aiempia keskusteluita ja vinkkejä Ubuntun käyttöön. Voit myös luoda uuden viestiketjun, jos et löydä aiempaa, sopivaa keskustelua.

Ohjeet ja tuki

Ubuntu-yhteisö on laatinut uusia käyttäjiä varten hyvät ohjeet. Apua voi kysäistä myös keskustelupalstoilta tai reaaliaikaisessa IRC-keskustelussa.

Yhteisö

Aktiiviset Ubuntu-käyttäjät ovat osa suurta vapaiden ohjelmien yhteisöä. Yhteisö auttaa uusia käyttäjiä, levittää tietoutta vapaista ohjelmista sekä tekee ohjelmien kehitystyötä. Tutustu Ubuntu Suomen ja siihen liittyvien yhteisöjen toimintaan ja tule mukaan!