Behind Ubuntu Suomi: Risto H. Kurppa

Tällä kertaa esittelyssä on yhteisöaktiivi, joka tunnetaan erityisesti erilaisten tempausten järjestäjänä ja yleisenä puuhamiehenä. Myös hän on keskustelualueiden vakiokasvoja ja ylläpitäjä: Risto H. Kurppa

Nimi: Risto H. Kurppa
Ikä: noin 27 kait
Asuinpaikka: Helsinki
Ammatti: Fysiikan opiskelija ja tutkimusavustaja Helsingin Yliopistossa
Nimimerkki Ubuntu Suomen keskustelualueella ja/tai IRC:ssä: Forumilla häpeilemättä omalla nimellä, irkissä rhkfin.
Kotisivu/blogi: https://wiki.ubuntu.com/RistoHKurppa kertoo Ubuntu-historiasta ja tuore blogi löytyy osoitteesta http://risto.kurppa.fi/blog

Miten “löysit” Linuxin?
Ensimmäiset kokeilut olivat joskus 90-luvulla Power Linux -kirjan avulla, sittemmin joitain Red Hat -paketteja ostettiin kirjakaupasta. Kokeilut olivat lähinnä huvittavia. Jotenkin ihmeessä sain Linuxin asennettua mutta Windows 3.x -käyttäjäkokemukseen jossain määrin kuitenkin tottuneena pelkkä komentorivi tökkäsi eikä Linux vetäissyt mukaansa – X:ää en osannut yrittää käynnistää. Joitain pelejä kuitenkin sain kokeiltua. Syynä näihin Linux-kokeiluihin oli ehkä yleinen kokeilunhalu ja kaverin OS/2 -kokeilut. Miksen minäkin voisi koittaa jotain kummaa..

2000-luvun alussa oli satunnaisia Mandrake-kokeiluja ja livelevyillä leikkimistä, vakavasti otettavat asennukset alkoivat noin 2003. Knoppix, Kanotix ja siitä sitten Ubuntuun joskus 2005 lopussa. Ja Ubuntusta varsin pian Kubuntuun ja siinä on sittemmin pysytty ja talous onkin ollut jo pitkään Windows-vapaata aluetta.

Miten sinulla riittää innostusta tempausten järjestämisessä ja ideoiden heittelemisestä ilmaan?
Koen että Ubuntu-yhteisössä on potentiaalia, osaamista ja energiaa joka pitäisi vain saada valjastettua ja kanavoitua sopiviin projekteihin. Ideointi ei ole ongelma vaan niiden konkretisointi, yleensä kun toteuttaminen vaatii muidenkin apua. Usein tuntuu että saan enemmän aikaa aktivoimalla ja innostamalla muita tekemään kuin tekemällä itse.

Olet yksi tuoreimpia Ubuntu-yhteisön virallisia jäseniä (Ubuntu member). Onko jäsenyydellä muutakin merkitystä, kuin symbolinen status?
Jäsenyys antaa ehkä ripauksen uskottavuutta kansainvälisissä piireissä jos niihin kuvioihin sattuu päätymään ja tavallaan on eräänlainen merkkipaalu yhteisön toiminnassa mukana olemiselle. Tämän seurauksena pystyn nyt myös julkaisemaan blogikirjoituksia planet ubuntuun kansainvälisesti nähtäväksi.

Kannattaako muidenkin aktiivisten yhteisömme jäsenten mielestäsi anoa jäsenyyttä?
Kannattaa. Jos yhteisössä toimii ei mielestäni ole mitään syytä olla merkkaamatta tekojaan ‘kokonaisuudeksi’ lunastamalla member-statuksensa. Käsitääkseni Suomessa on 5-10 jäsentä tällä hetkellä, määrää voisi kyllä yrittää nostaa ja kammeta jokunen suomalainen mukaan Ubuntun päättäviin elimiin
(Lisätietoja jäsenyydestä)

Miten mielestäsi yhteisöä voisi vielä parantaa? Entä missä on jo onnistuttu?
Jäsenmäärän jatkuva kasvu on mielestäni yksi osoitus onnistumisesta: tietoisuus Linuxista ja Ubuntusta lisääntyy koko ajan ja käyttäjäkunta kasvaa.

Parantamisen varaa olisi ehkä aloitekyvyssä ja päättäväisyydessä toteuttaa näitä ideoita. Moni luulee että kaikki Ubuntu Suomen tempaukset ja tapahtumat vaativat jonkun luvan tai suostumuksen mutta Ubuntu Suomella ei ole mitään varsinaista hierarkiaa: kuka tahansa voi päättää järjestää tapahtuman ja toteuttaa sen omalla tavallaan, lupaa ei keneltäkään tarvita. Hyvä on kuitenkin esim. forumilla kysäistä mitä yhteisö on suunnitelmista mieltä mutta senkään ei pidä antaa estää järjestelyjä, jos on sitä mieltä että suunnitelmissa on jotain järkeä.

Esimerkkeinä tällaisista yhden ihmisen ideasta liikkeelle lähteneistä tempauksista ovat parhaillaan aktiivisena olevat opasvideoprojekti, Full Circle -lehden suomentaminen, sekä mm. aikaisemmin toteutetut kesätapaaminen Tampereella,7.04 ja 8.04 julkaisutapahtumat, Assemblyn Linux-tuki sekä Ubuntu-levyjen toimittaminen kansanedustajille.

Toivon että joku saisi organisoitua jonkunlaisia täsmätempauksia esim. kouluvierailujen muodossa.

Mikä on paras kokemuksesi Ubuntu Suomessa?
Yhteisön voiman konkretisoituminen on hieno kokemus, esimerkiksi yllämainittujen tapahtumien ja tempausten toteutumisen todistaminen. Hyvä tunnustus tästä yhteisön tekemästä työstä oli Ubuntu Suomen saama Vuoden Linux-tekijä 2008 -palkinto.

Miksi juuri Ubuntu?
Debian-pohjaisuus tuntuu hyvältä: pakettienhallinta apt-getin kera toimii loistavasti. Suuren käyttäjäkunnan seurauksena ohjeita ja ohjelmapaketteja on paljon saatavilla. Mainitsematta ei tietenkään voi jättää yhteisön panosta: kannustava, ystävällinen ja auttava henki auttaa aloittelijat mukaan. Ubuntu on mielestäni ensimmäinen jakeluversio joka on oikeasti lähtenyt leviämään työpöydille ja käyttäjien tietoisuuteen. Terminä tavallisten käyttäjien keskuudessa Ubuntu alkaa olemaan melkein tunnetumpi kuin Linux. Tämä on osoitus Ubuntun tunnettavuuden eteen tekemästä työstä.

Työpöytäympäristönä KDE miellyttää tarpeita, esimerkiksi kokoruutuun suurennettujen ikkunoiden siirtäminen ja koon muuttaminen reunoista raahailemalla on mielestäni erittäin näppäriä ominaisuuksia. Pidän paljon myös eri ohjelmien integroitumisesta yhteen: voin mistä tahansa KDE-ohjelmasta avata tiedoston suoraan internetistä ja jopa tallentaa niitä sinne ilman erillisiä siirto-ohjelmia. KDE siis sisältää riittävästi ominaisuuksia säädettäväksi eikä käyttäjän puolesta ole tehty liian yksityiskohtaisia päätöksiä siitä, miten asiat toimivat. Ja tietysti uusi KDE4 näyttää kivalta ja sisältää nyt jo kivoja ominaisuuksia. KDE taitaa myös olla ensimmäinen joka hallitsee semanttisen työpöydän Nepomukin avulla.

Osallistutko Ubuntun ja/tai muiden vapaiden projektien kehittämiseen? Saatko siitä kenties elantosi?
Elantoani en siitä saa mutta hyviä ohjelmia, ilmaiseksi. Ja hienoa on pystyä seuraamaan niiden kehitystyötä ja jopa vaikuttamaan siihen. Töissä kuitenkin suurin osa käyttämistäni koneista pyörittelee Linuxia. Muutama mittausohjelmisto vaatii valitettavasti suljetumpia käyttöjärjestelmiä mutta mm. Matlab pyörii Linuxillakin mainiosti.

Jos osallistut vapaiden ohjelmien kehittämiseen vapaaehtoisena, mikä saa sinut osallistumaan?
Koodia en kirjoittele mutta aina kun keksin jonkun hyvän avoimen koodin ohjelman, pyrin lähes aina hyppäämään mukaan ko. ohjelman sähköpostilistalle jotta tietäisin miten elinvoimainen projekti on ja miten kehitys etenee, jonkinlaisena suosikkina KPhotoAlbum jonka 4 kehittäjää ovat parhaillaan Tanskassa koolla koodailemassa KDE4-versiota, mukana myös yksi suomalainen.

Perinteinen yksisuuntainen kehitysmalli, jossa ohjelmistotalot oksentavat aina silloin tällöin ‘valmiin’ tuotteen ulos kuluttajien maksettavaksi ja testattavaksi ja vasta ensimmäisten korjauspäivitysten jälkeen kunnolla käytettäväksi on mielestäni epäreilu käyttäjiä kohtaan. Kannatan itse mallia jossa kehittäjät ja käyttäjät käyvät jatkuvasti vuoropuhelua ja ohjelmia voi testata ja raportoida bugeja jo kehityksen aikana. Valmistajien (ruoan, ohjelmien, sisällön jne) tulee mielestäni tietää mitä käyttäjä/kuluttaja on mieltä. Tästä syystä lähettelenkin nykyään palautetta radioasemista elintarvikkeiden valmistajiin.. Valta on kuitenkin viimekädessä kuluttajilla.

Jos saisit muuttaa yhden asian Ubuntussa, mitä muuttaisit, vai muuttaisitko mitään?
Jonkin verran on spekuloitu Ubuntun käyttämän Gnomen ja Kubuntun käyttämän KDE:n yhdistämisestä. MIelestäni ajatus on mielenkiintoinen: muodostaa yksi, yhtenäisempi rintama taistelemaan käyttöjärjestelmien herruudesta. Käytännössä tähän on kuitenkin pitkä matka mutta ehkä se alkaa vuoden 2009 KDE- ja Gnome-kehittäjien yhteiskokouksessa Kanarian saarilla.

Mutta ehkä realistisemmin toivoisin panostusta järjestelmän keveyteen eli tehokkuuteen ja virransäästöominaisuuksiin.

Mitä ohjelmien vapaus merkitsee sinulle?
Suurelta osin tuota mahdollisuutta osallistua kehitykseen tietäen että ohjelmaa ei tehdä (pelkästään) rahan kiilto silmissä vaan useimmiten intohimosta, aidosta kiinnostuksesta. Uskon tämän tuovan parempia tuloksia kuin maksettujen koodareiden tekoset.

Miltä työpöytäsi näyttää?
Työpöydällä on kummoisemmin mukauttamaton KDE4-työpöytä – en ole juurikaan innostunut ulkoasun tuunaamisesta, työpöytätehosteetkin pyörähtävät käyntiin vain kun tulee vieraita joille kannattaa vakuuttaa Linuxin ylivoimaisuutta. Kaikenlaisia plasmoideja (=widgettejä, mokkuloita..) olen työpöydälle kuitenkin lisäillyt kokeilumielessä. Pienet ikonit oikeassa alareunassa: Kopete, Kmixer, Akregator, juK, Klipper, KWallet, AmaroK, KNetworkmanager, Adept ja KGet, kaikki täysverisiä KDE-ohjelmia 🙂

Toinen kuva on Openmoko Freerunner -puhelimesta 2007.2 -distrolla. Kohta taitaa mennä puhelimessa Debian kokeiluun.

Mistä olet kotoisin?
Kristiinankaupungissa syntynyt, juuret ja nuoruusvuodet
Etelä-Karjalassa Salpausselän ja Salpalinjan varjossa.

Siviilisäätysi?
Onnellisesti naimisissa. Kovin harvassa lomakkeessa on tällainen vaihtoehto kun siviilisäätyä kysytään.

Lapsia, lemmikkejä?
Rolandin stagepiano, Neo Freerunner ja Nishiki X-29

Mikä oli viimeisin lukemasi kirja?
C. S. Lewis: Mere Christianity

Kuka tai mikä on antanut sinulle eniten vaikutteita?
Perhe, kristinusko, suomalainen/länsimaalainen elämäntyyli ehkäpä. Kenkku kysymys.

Mitä teet vapaa-aikanasi, jos et ole tietokoneella?
Harrastuksiin lukeutunevat fillarointi, ultimaten pelailu, valokuvaus, leffat ja musiikki, järjestötoimintakin jossain määrin. Kirjoja tulee lueskeltua toisinaan. Joskus ulkona roikkuu kaulassa GPS keräämässä jälkiä Openstreetmappiin. Kait tähän kategoriaan voi myös matkustelun laskea. Kalastus loppui kun kalavälineet varastettiin.

Haluaisitko lisätä jotakin loppuun?
“On kumma miten vähän saa aikaan, jos vain lakkaa yrittämistä.” Alkuperäinen lähde tuntematon, monasti siteerataan Pauline 8v:ta.
“Jos ei tiedä pitäisikö lähteä vai jäädä, silloin pitää aina lähteä” – Maija Itkosen motto, Uratie 29.8.2008

Yleisön pyynnöstä: Mikä vetää olon kurppaiseksi?
Diplomaattisesti kierrän kysymyksen kertomalla että jonkun sukunimikirjan mukaan kyttyräselkäistä tai huonoryhtistä ihmistä on saatettu kutsua kurppaiseksi. Ja lintunahan kurpat ovat tunnettuja: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kurppa. Ja että minulla on metsäyhtiön paita jossa tekstinä on ‘Puhumme metsää’ ja kuvana lehtokurppa.